Tänä syksynä olen ajatellut paljon kodittomia koiria julkisuudessa olleen Romanian koiratilanteen ja syyskuussa voimaan tulleen niin sanotun tappolain takia. Olin elokuussa mukana Animalian järjestämässä Löytökoiralauantaissa ja näin valtavan määrän reippaita, terveitä ja hyvin käyttäytyviä koiria, jotka olivat saaneet uuden kodin. Kymmenet karvakorvat huiskivat Alppilan kirkossa sulassa sovussa toistensa ja kaikkien koiranomistajien kanssa. Sydäntä lämmitti tieto, että on niin paljon ihmisiä, jotka ovat halunneet auttaa noita maailman syrjimiä ihmisen parhaita ystäviä.

Toisin on tilanne esimerkiksi Romaniassa. Tuskin kukaan on voinut välttyä kuulemasta, mitä koirille Euroopan unionin sisällä tällä hetkellä tapahtuu. Koiran hankkiminen on muhinut mielessäni jo vuosia, mutta elämäntilanne ei ole sitä aikaisemmin tukenut. Nyt tilanne on muuttunut ja puitteet koiralle olisivat melkein täydelliset. Minulle on pitkään ollut itsestään selvää, että jos ja kun koiran hankin niin koiran pitäisi olla rescue. En näe järkeä siinä, että hankkisin kennelpennun, jos voin antaa moottoritien varteen tai roskalaatikkoon hylätylle pennulle kodin. Tästä projektista johtuen olen perehtynyt aika paljon näihin elämän kaltoin kohtelemiin koiriin sekä yhdistyksiin ja yksityisiin ihmisiin, jotka koiria auttavat. Useat tahot tekevät uskomatonta työtä vapaaehtoisesti meillä Suomessa ja Romaniassa suojellakseen näitä luontokappaleita ihmisen julmuudelta. Nämä ihmiset eivät ainoastaan puolusta koiriaan vaan usein myös itseään vihamieliseltä paikallisväestöltä. Toki koiraongelma ei rajoitu Romaniaan, mutta tässä keskityn nyt Romanian kärjistyneeseen tilanteeseen ja siihen, mikä on saanut barbaarisen ajojahdin aikaan.

Varovaisen arvion mukaan Romaniassa on yli kaksi miljoonaa kulkukoiraa. Syyllistä tilanteeseen ei tarvitse hakea kovin kaukaa, se on tietysti ihminen. Tutkitaanpa ensin, mistä Romanian koiraongelma on saanut alkunsa. No, samasta syystä kuin monet muutkin ongelmat kyseisessä maassa. Romanian kulkukoiraongelma sai alkunsa 80-luvulla, kun diktaattori Ceausescu halusi toteuttaa Romanian teollistumisen. Ihmiset pakotettiin muuttamaan maaseudulta kaupunkeihin. Koska asuntopula oli valtava, päätti Ceausescu tuhota pientalot ja rakentaa niiden tilalle isoja kerrostalorakennuksia. Kun asukkaiden määrä kasvoi, joutui moni perhe asumaan jopa samassa asunnossa, ja tässä vaiheessa kaikki eläimet jätettiin kaduille. Ne lisääntyivät tietysti nopeasti, ja pian kadut olivat täynnä kodittomia koiria ja niiden pentuja. Bukarestin kaupunginjohtaja päätti, että nopein keino päästä koirista eroon oli joukkolopetukset, ja muut kaupungit tekivät samoin perässä. http://www.koirienystavat.com/fi/romanian-koirat

Koirien asema muuttui entistä huonommaksi syksyllä 2013, kun kulkukoirien väitettiin tappaneen pikkupojan Bukarestissa. Tapahtumien kulusta ja kulkukoirien osallisuudesta tapahtuneeseen ei ole ilmeisesti tarkempaa tietoa. Romanian presidentti Băsescu ja lehdistö villitsivät kansalaiset koiravihaan ja veivät läpi lain, jonka myötä koirat tapetaan 14 päivää kiinnioton jälkeen kunnallisilla tarhoilla, ellei kaupungin pormestarilla ole taloudellisia mahdollisuuksia pitää koiria tarhalla pidempään. Koirien tappokeinot ovat kaupungin tarhoilla epäinhimillisiä ja julmia. Uusi laki on kannustanut myös koirien joukkosieppauksiin ja surmaamisiin tarhoilla, koska tarhat saavat rahaa tapetuista koirista. Presidentti sai tukea järjettömälle lakiesitykselleen valistumattomilta kansalaisilta, jotka uskoivat tämän lupauksia kitkeä kulkukoirat kaduilta tappamalla. Tunnettu tosiasia kuitenkin on, ettei kulkukoiraongelma ratkea tappamalla vaan sterilointiohjelmilla ja kansaa valistamalla. Tappamisen jatkuminen kuitenkin sallitaan kaikista faktoista huolimatta, sillä koirientappobisnes lihottaa korruptoituneiden romanialaispoliitikkojen lompakoita. Romaniassa myös lemmikkikoirat juoksevat usein vapaana, jolloin ei ole väliä sillä onko kiinni otettu koira jonkun lemmikki vai koditon. Usein kiinniotet koirat ovatkin niitä helpoiten kiinni otettavia eli pieniä koiria, pentuja ja lemmikkejä.

En nyt mene tässä tarkemmin niihin kauheuksiin, mitä Romaniassa näille koirille tapahtuu. Rahan motivoimina kunnallisten koiratarhojen pitäjät säästävät kaikessa mahdollisessa myös koirien lopettamisessa, jolloin koiria sterilisoidaan erittäin tuskallisilla tavoilla ilman nukutusta tai puudutusta, ja pesäpallomaila ja kuristaminen on halpa, mutta hidas tapa koiran lopettamiseen. En tiedä, mitä näille ihmisille on tapahtunut, että he ylipäänsä pystyvät tällaiseen. Ihmisten väkivalta ei rajoitu pelkästään tappamiseen vaan myös julmaan kiduttamiseen. Millainen ihminen voi hakata ja potkia koiranpentua niin että sen leuka menee kahteen osaan? (Mielestäni puhutaan jo moraalittomuudesta ja epäinhimillisyydestä. Eikä tämä koske pelkästään koiria vaan myös lapsia). Miksi koiria täytyy kiduttaa? Kuinka kiduttaminen auttaa poistamaan ongelman? Kulkevatko koirat ilkeyttään kadulla kärsimässä nälästä, kylmästä ja ihmisen pahuudesta? En ymmärrä. Ehkä vastaus löytyy ihmisten asenteista. http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/jyvaskylalainen-koira-aktiivi-romaniassa-nyt-lahtee-henki/1680625

Romanian ainoa eläinsuojeluongelma ei ole maan köyhyys tai siitä johtuva vielä toistaiseksi alhainen koulutustaso. Asenteet luontoa, eläimiä ja toisia ihmisiä kohtaan juontuvat vielä Ceausescun ajan kommunistisesta diktatuurista, joka opetti kommunistisen ihmisen olevan kaiken hallitsija. Eläimet olivat olemassa vain ihmisen hyödyksi. Toisaalta Ceausescun hirmuhallinnon aikana ihmiset kuolivat Romaniassa nälkään, jolloin eläinten hyvinvointi melko ymmärrettävästi sivuutettiin kokonaan. Eläinten paremman tulevaisuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää valistaa ja sitouttaa paikallisia asukkaita. Uudet sukupolvet ovatkin Romanian toivo. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva valistustyö on keskeisintä. Save the Dogs järjestää kouluvierailuja, joiden aikana lapsille kerrotaan eläinten olevan tuntevia ja ajattelevia olentoja ja neuvotaan vastuullisuudesta kaikkia eläimiä kohtaan. Lasten kautta tieto kulkee myös perheen aikuisille.

Valistuksen lisääminen onkin tarpeen, sillä lapset usein sitovat esimerkiksi rautalankaa koiranpentujen vatsan ympärille. Koska monet koirat ovat omistamattomia, ne kasvavat aikuisiksi rautalanka ympärillään, kunnes se leikkaa ihon rikki ja syöpyy sisäelimiin tekemään tuhojaan. Kulkukoirat saattavatkin usein pelätä lapsia, koska myös lapset ovat kiusanneet niitä ja koiria vähänkin tuntevat tietävät, kuinka pelokas koira voi käyttäytyä.

Romanian nykytilanteella on pitkät juuret, mutta ongelmien syyt ja ratkaisu on ihmisissä. Koiria tilanteesta ei voi syyttää esitti asian miten päin tahansa.

Italia näyttää esimerkkiä katkaisemalla suhteensa Romanian ystävyyskaupunkeihin, Kuopio ei siihen suostunut (joku voisi suuttua). "Eläinrääkkäyksestä tunnettu romanialainen Craiova on ollut Kuopion ystävyyskaupunki vuodesta 1972. Siinä missä Kuopion kaupunki ilmoitti 12.11.2013, että “ystävyyskaupunkitoimintaan ei kuulu puuttuminen toisten kaupunkien sisäiseen päätöksentekoon tai niiden päätettävissä olevien asioiden tarkoituksenmukaisuusharkintaan”, useat italialaiskaupungit tuomitsevat jyrkästi eläinrääkkäyksen Romaniassa. Ne vetoavat länsimaiseen sivistyskäsitykseen koirien kohtelussa, eivätkä arastele herkkään asiaan tarttumista."

Myös Sirpa Pietikäinen ja Jaana Pelkonen ovat esimerkillisesti tarttuneet asiaan.

Tiedettävästi EU ja Suomi siinä mukana on jo ainakin välillisesti taloudellisesti tukenut Romanian koiraongelman ratkaisua.

"Vuosina 2001–2007 maan nykyinen presidentti, silloinen Bukarestin pormestari, tapatutti pääkaupungissa 144 000 koiraa, käyttäen siihen lähes 9 miljoonaa euroa. Nyt tälle pikapuhdistukselle on budjetoitu 6 miljoonaa euroa. Noilla miljoonilla koirat olisi jo steriloitu, mikä on ainoa tapa ratkaista kulkukoiraongelma lopullisesti – myös WHO:n suosituksen mukaan. Virkamiehille mukavinta on se, että tavalliset kansalaiset tekevät nyt tappotyön heidän puolestaan, jolloin isot rahat virtaavat pormestarien ja tarhojen johtajien taskuihin. Koirien joukkolahtaamiseen käytetään nimittäin kaupunkien verorahoja ja epäsuorasti myös EU-varoja," sanoi Honkapää.

Romanialle on korvamerkitty noin 40 miljardia euroa EU-tukia v.2014-2020 (lähde: Ulkoasianministeriö). Miten EU-tukien käyttöä valvotaan korruptoituneessa maassa? Voisikohan tuosta lohkaista siivun kunnolliseen sterilointiohjelmaan? Ovathan koirat Romanian pahimpia ongelmia. Nähtäväksi jää, miten EU:n eläinten hyvinvointistrategia vuosille 2012-2015 vaikuttaa tilanteeseen.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/romaniassa-kulkukoirat-kuristetaan-tai-nuijitaan-hengilta