Mitä jos kulutus ei olisikaan talouden kulmakivi ja sairaus ei olisi markkinarako? Vähällä pärjääminen ei olisi häpeä vaan terveyden tukipilari? Mitä jos paastoamisella voitaisiin pitää terveet terveinä ja saada sairaat terveiksi? Näitä kysymyksiä käsittelee Yle:n tiededokumentti "Paastoaminen".

Onko koirasi ruokahaluton sairaana? Oletko sinä ruokahaluton sairaana? Ruoka on ravintoa kaikille eläville organismeille, myös haitallisille. Kaiken yltäkylläisyyden ja tuputtamisen keskellä ihminen on unohtanut kuunnella kehoaan. Miksi ongelmia yritetään aina korjata ulkoa päin?

Aihe on jälleen kerran yksi niistä, jotka eivät tavoita rahoittajia tutkimuksilleen. Virallisena hoitosuosituksena paastoamista ei taas suositella, jos ei ole riittävästi tutkimuksia ja tutkimuksia ei tehdä, jos niille ei ole rahoittajia. Viscious cycle. Mitäpä siitä, vaikka tarjolla olisi uusi mahdollinen apu taistelussa muun muassa syöpää vastaan, jos sillä ei tienaa kuin paastohoitoa tarjoava sairaala. Ketä kiinnostaa rahoittaa paastotutkimusta? Paasto on aivan liian halpa hoitomuoto, sitä ei voi tehdä laboratoriossa ja purkittaa tehtaassa. Lääketeollisuus ei saa jalkaansa oven väliin ja elintarviketeollisuuskin kärsisi. Pahin skenaario olisi, että välillisesti jopa jätteiden tuotanto vähenisi.

Onneksi löytyy kuitenkin tahoja, joita paastoamisen vaikutukset kiinnostavat. Yksi heistä on biologi Valter Longo, joka tutkii paaston vaikutusta immuunijärjestelmään. Hän tutki muun muassa sytostaattien vaikutusta paastolla olleisiin hiiriin ja niihin, jotka olivat normaalilla ruokavaliolla. Tulokset olivat yllättäviä.(Henkilökohtaisesti en tue eläinkokeita missään muodossa, mutta tutkimuksena tämä on mielenkiintoinen).

"Dr. Longo and oncologists from USC later published a study of 10 elderly cancer patients who voluntarily underwent short-term fasting before and/or after cytotoxic chemotherapy infusion. Patients reported fewer side effects, including fatigue, weakness, and gastrointestinal problems, when they fasted. However, some doctors still worried that fasting could also protect cancer cells, explained Dr. Longo, which would negate its use in cancer patients.

A recent study by the USC research team, published March 7 in Science Translational Medicine, addressed this concern by showing that, contrary to such fears, fasting renders cancer cells more sensitive to chemotherapy.

The researchers found that fasting conditions in cell culture and in mice caused normal and cancer cells to radically change their gene expression patterns—but in very different ways. Normal cells reduced the expression of genes associated with cell growth and division and diverted their energy to cellular maintenance pathways that protect normal cells from stressful conditions and repair stress-induced damage. In contrast, cancer cells reduced the expression of many protective genes, which made them more likely to die, explained Dr. Longo." National Cancer Institute

Paastoamisen ajatukseen perustuu myös nyt Suomessakin levinnyt ns. 5:2 pätkäpaasto, jossa syödään normaalisti viisi päivää ja paastotaan kaksi päivää. Säännöllisellä paastoamisella on ymmärtääkseni tutkitusti ollut suotuisia vaikutuksia esimerkiksi kolesteroli- ja sokeriarvoihin, sepelvaltimotautiin ja verenpaineeseen. Paaston on todettu myös ohjaavan ihmistä terveempiin elämäntapoihin.

Paasto on vapaaehtoista luopumista kiinteästä ravinnosta ja nautintoaineista määräajaksi. Nykyaikana paastotaan terveyden ylläpitämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi, mutta paasto voi myös toimia katkaisuna huonoille tottumuksille. Paastosta saadaan henkistä vireyttä, sitä käytetään laihdutuksen apuna ja sen jälkeen on helpompi muuttaa ruokailutottumuksiaan kevyemmiksi. Paasto on tehokas kuona-aineiden puhdistusprosessi ja tarjoaa totaalisen levon elimistölle ja psyykeelle. Paasto on myös tahtoharjoitus, joka parantaa itsekuria ja avaa tietä kokonaisvaltaiseen uudistumiseen. Paastotessa pidättäydytään kiinteästä ruuasta, jolloin ruuansulatustyö pysähtyy ja elimistö ottaa energiansa vararavinnosta, jonka avulla se pystyy hoitamaan häiriöttä normaalit toimintansa. Kehon solujen aineenvaihdunta jatkuu normaalina, vaikka ei syödä, ja mm. veren liiat rasvat, kolesteroli ja valkuainen, glykogeeni sekä vanhat huonokuntoiset solut käytetään energiaksi. Tämä johtaa kehon sisäiseen puhdistumiseen, solujen uudistumiseen sekä fyysiseen ja henkiseen tasapainoon. (Lähde)

 

Yleisellä tasolla itse voin parhaiten kun syön pieniä annoksia ja pidän kehoni ravittuna, mutta en yliravittuna. Kala- ja kasvisruokavalio on myös minun juttuni. Lihaa en tarvitse lautaselleni. Pari kertaa vuodessa pidän puhdistuskuurin, joka olisi hyvä suorittaa aina vuodenaikojen vaihtuessa. Puhdistuskuureilla on aina ollut selkeä kokonaisvaltainen vaikutus olooni ja kehooni. Energiataso nousee, iho puhdistuu ja keskivartalo kapenee. Taidanpa juuri nyt kaivata vähän lisää energiaa ja aloittaa puhdistuskuurin ensi maanantaina. Siinä sivussa tulee paastottuakin.

Paastoaminen tulee huomenna lauantaina 18.1. uusintana Yle Teemalta klo 13:30.

http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/paastoaminen

 

If we could give every individual the right amount of nourishment and exercise,

not too little and not too much,

we would have found the safest way to health.

- Hippocrates -