Suomi on homeen luvattu maa. Home on ongelma. Jos minulla olisi kouluikäisiä lapsia, olisin hyvin huolissani siitä, millaisessa koulussa lapseni viettää päivänsä. Home- ja sisäilmaongelmat koskevat samalla tavalla yksityisasuntoja, mutta kodin suhteen ihmisillä on edes jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia siihen altistuvatko toksiineille vai eivät. Tosin usein ihmiset eivät edes tiedä altistuvansa myrkyille. Lääkärissä käydään ihmettelemässä mitä erilaisempia oireita, mutta apua ei löydy. Yleensä ongelma paljastuu vasta kun altistuminen on edennyt niin pitkälle, että paluuta terveyteen ei enää ole.

Kouluilla ja työpaikoilla tätä valinnanmahdollisuutta ei ole. Homekoulut sairastuttavat tällä hetkellä valtavan määrän oppilaita ja opettajia. Oppilaiden kohdalla tilanne on huolestuttava sikäli, että he ovat vasta elämänsä alussa ja hometoksiineille altistuminen voi määrittää koko loppuelämän terveyden. Opettajien osalta tilanne puolestaan on huolestuttava sikäli, että opettajat usein jäävät kouluun vielä siinä vaiheessa kun oppilaat siirtyvät seuraavaan kouluun tai päättävät koulunsa. Itä-Suomessa on homekouluja ja -sairaaloita sadan miljoonan euron edestä. Minkä verran niitä löytyy koko Suomesta?

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan Elli Aaltosen mukaan Itä-Suomessa tarvittaisiin jopa sata miljoonaa euroa julkisen sektorin rakennusten homekorjauksiin. Hänen mukaansa valtion hometalkoisiin suunnittelema lisäraha ei riitä alkuunkaan. Aluehallintovirasto on laskenut, että sosiaali- ja terveydenhuollon puolella homekorjauksiin tarvittaisiin 50 miljoonaa euroa ja koulupuolella saman verran. Valtion 2013 lisäbudjettiin oli esitetty rahaa homekorjauksiin, mutta Avin arvion mukaan tämä tarkoitti Itä-Suomessa enintään viittä miljoonaa euroa. Ylijohtaja Aaltosen mielestä homeongelmasta kärsivä julkinen sektori tarvitsisikin enemmän rahaa. Aaltosen mukaan korjauksilla parannetaan työllisyyttä sekä etenkin lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä.

- Lapset ja nuoret voivat tällä trendillä päivittäin opiskella ja olla hometiloissa vielä 20 vuotta, vaikka uusia tarpeita ei tulisi tietoon enää yhtään, ylijohtaja kirjoittaa blogissaan.

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaislapset oireilevat home- ja kosteusvauriokouluissa enemmän kuin espanjalaiset ja alankomaalaiset lapset. Suomessa homekoulua käyvillä lapsilla on enemmän oireita kuin tervettä koulua käyvillä lapsilla. Espanjassa ja Alankomaissa vastaavia oireita ei sen sijaan voitu yhdistää kosteusvaurioihin. Kosteusvauriot ovat melko yleisiä kouluissa kaikissa kolmessa maassa. Vielä ei tiedetä, miksi espanjalaiset ja alankomaalaiset lapset oireilevat vähemmän. Syinä voivat olla muun muassa erot kosteusvaurioiden syissä ja rakennusratkaisuissa.

Sisäympäristömuutos on ollut Suomessa raju. Kyse onkin tässä mittakaavassa uudesta ongelmasta. Homeita on toki aina ollut, mutta uudet rakennustavat ja materiaalit ovat luoneet otollisen ympäristön aiempaa myrkyllisemmille mikrobeille ja lisänneet huimasti haitallisten rakennusmateriaalien tuottamien yhdisteiden määrää. Sairastuneiden vahvasti kasvava määrä kertoo siitä, että suuntaa on muutettava. Olemme luoneet rakennuskulttuurin, jota ihmiselimistö ei kestä.

Home- ja kosteusongelmat Suomessa alkoivat sen jälkeen, kun rakentamisessa alettiin käyttää muovia. Villaeristeiden kanssa käytettävä muovi estää lämmön karkaamisen villan läpi, mutta jos rakenteisiin pääsee kosteutta, kosteus alkaa helposti hautua ja rakenteet homehtuvat.

Sisäilmaongelmia on aiheuttanut paljon myös ilmanvaihtokanaviin kertyneiden epäpuhtauksien leviäminen hengitysilmassa. Putkiin muodostuu kosteutta, joka puolestaan kerää ilmassa olevaa pölyä ja muuta likaa. Suomessa on rakennuksia, joiden törkyisiä putkia ei ole puhdistettu kunnolla vuosikymmeniin.

Tuhansissa suomalaisissa rakennuksissa muhii ongelmaa, joka horjuttaa ihmisten terveyttä, ja jonka korjaaminen maksaa rahaa, paljon rahaa.

Yksi julkisuudessa ollut tapaus on Porissa Cygnaeuksen koulu. Vuonna 2012 koulusta jäi lyhyen ajan sisällä pois useita opettajia terveydellisistä syistä. Synkkä-lempinimellä tunnetussa koulussa on kärsitty ainakin ilmastoinnin mukana liikkuvista epäpuhtauksista. Kaupunki ryhtyi toimeen ongelmien vuoksi. Osa luokista siirrettiin kadun yli naapurikouluun, koulun iltakäytöstä luovuttiin ja rakennuksen siivoamiseen panostettiin enemmän. Terveystarkastajan mukaan välitöntä vaaraa ei kuitenkaan ollut ja koulutyötä voitiin jatkaa tiloissa... Ripeää toimintaa tällaisissa tilanteissa tarvittaisiinkin, sillä pelissä on satojen opettajien ja oppilaiden terveys. Ihmisten oirehtiminen onkin sisäilmaongelmien paras mittari. Valitettavasti Cygnaeus ei ole Suomen ainoa ongelmakoulu. Opettajien ammattijärjestö teetti valtakunnallisen kyselyn, jonka perusteella sisäilmaongelmia esiintyy jopa kahdessa kolmasosassa kouluja, päiväkoteja ja oppilaitoksia. Luvut hätkäyttävät, sillä opetusrakennuksia on maassamme kaikkiaan noin 9 000. Homeongelmien riski lisääntynee vielä EU:n energiansäästövaatimusten myötä, kun taloista tehdään entistä tiiviimpiä. (Lähde)

Viranomaispuoli ei vielä asian suhteen toimi, ja kuten monimutkaisille ongelmille on tyypillistä, ne tunnistetaan usein vasta kun reagointiaika on kulunut umpeen. Enää ei selvitä pelkällä rakennuskulttuurin muutoksella, vaan tarvitaan myös laajempia yhteiskunnallisia erityisjärjestelyjä pysyvästi sairastuneiden pitämiseksi mukana työ- ja opiskeluelämässä. Lääkärikoulutukseen ei Suomessa vielä sisälly erilaisten altisteiden tunnistamista, niihin liittyvien oireiden diagnosointia ja hoitoa. Kummallista kyllä, valtion viranomaiset kouluttavat edelleen ympäristömyrkkyjen aiheuttamien sairastumisten olevan psykosomaattispohjaisia. Myös harhaluulo, että sisäilmasairaus olisi vain astmaa, elää sitkeästi. Työtä siis riittää, ja lääkärikoulutuksen ja yleisen tietotaidon saaminen ajanmukaiselle tasolle on oltava yksi päätavoitteista. Tämä on perusedellytys sille, että maahamme saadaan luotua uusia tukijärjestelmiä, jotka estävät sairastuneiden putoamisen normaalielämästä. (Lähde)

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan Suomessa kosteus- ja homeongelmien torjunta on epäonnistunutta. Valiokunta sai viime vuonna valmiiksi mietinnön rakennusten kosteus- ja homevaurioista. Valiokunnan arvion mukaan terveyshaittoja aiheuttavat rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat jopa lisääntyneet. Lisäksi mietinnössä todetaan, että ongelmat voivat yhä paheta. Erityisen huolestunut valiokunta on kosteus- ja homevaurioiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Valiokunta tuo esiin mietinnön pohjalta 14 muutosta kosteus- ja homevaurio-ongelmien puuttumiseksi. Muutokset koskevat esimerkiksi rakentamisen kosteudenhallinnan parantamista, nykyisen ohjausjärjestelmän uudistamista, osaamisen parantamista, säädösten muutostarpeita, rakentamisen vastuiden selkeyttämistä, terveyshaittojen syiden löytämisen parantamista sekä oireilevien ja sairastuneiden tutkimusten, hoidon ja tuen parantamista.