Samoin kuin siivoaminen ja moni muu asia, kirjoittaminen vaatii inspiraatiota. Se on ollut minulta nyt jonkin aikaa hukassa. Olen kyllä yrittänyt etsiä inspiraatiota, erityisesti sohvalta. Ei vain meinaa löytyä. Voi toki myös johtua siitä, että kesä on toiminnan aikaa, talvi taas sen sijaan on sisään päin kääntymisen aikaa, jolloin tulee reflektoitua enemmän asioita. Kesällä suomalaisella on kiire nauttia kesästä ja täyttää kesästä kaikki varastot tulevaa talvea varten.
Kävimme Kreetalla ottamassa etumatkaa talvivarastojen täyttämisessä. Hitokseen kuuma olikin. Siinä, missä nuorempana hinguin kesällä etelään, se ei enää tunnu olevan minulle optimaalinen lomavaihtoehto. Tunnen kuitenkin kansalaisvelvollisuudeksi valittaa, jos kesällä on Suomessa viileää. Oikeasti en haluaisi kesällä lähteä Suomesta, sillä kesä Suomessa on ihmisen parasta aikaa. Kesäkuu on ainoa aika kesällä, jolloin suostun poistumaan Suomesta, sillä todennäköisyys kylmään ja sateeseen on suurin. Kaipaan ympärilleni vihreää vehreyttä ja vettä. Tarvitsen viileyttä, en yksinkertaisesti pysty olemaan enää kuumassa, sillä minusta tulee flegmaattinen, tuskainen, huimaa ja pumppu hakkaa kuin viimeistä päivää. En tietenkään halua viettää kesääni kylmässä vaan viileällä tarkoitan tässä nyt 15-25C lämpötilaa.
Kävin parisen vuotta sitten ayurvedalääkärin konsultaatiossa. Ayurveda on peräisin Intian vedalaisesta kulttuurista, ja sen katsotaan olevan maailman vanhin ja kokonaisvaltaisin terveysjärjestelmä. Ayurvedan suosio ja kunnioitus kasvavat jatkuvasti sen kokonaisvaltaisen näkökulman ansiosta. Menestyksen salaisuus on sen yksinkertaisuudessa, luonnollisuudessa ja tehokkuudessa. Ayurvedan mukaan kestävä terveys, täydellinen hyvinvointi ja luonnollinen kauneus perustuvat sisäiseen rauhaan ja elintoimintojen tasapainoon.
Ayurveda käsittää kolme pääperiaatetta luonnon toiminnasta. Niitä kutsutaan nimellä dosha. Nämä kolme doshaa toimivat koko luonnossa niin mielessä kuin ruumiissakin. Doshien tasapaino ihmisessä on hyvän terveyden ja tasapainoisen, valppaan mielen edellytys. Se, mikä dosha, eli vata, pitta tai kapha hallitsee ihmistä, saa aikaan persoonallisuuden eri piirteet. Jo syntymästä lähtien se määrittää tyyppimme, mielihalumme ja vastenmielisyytemme, heikkoutemme ja vahvuutemme.
Konsultaation mukaan oma tyyppini on pitta-vata eli minulla on dominoivana doshana pitta ja toiseksi eniten vataa. Ihanteellisinta olisi, jos kaikkia kolmea doshaa olisi samassa suhteessa, mutta näitä tyyppejä on ymmärtääkseni vähän. Pittan hallitseva elementti on tuli, joka edustaa niitä kehon toimintoja, jotka huolehtivat lämmöstä ja aineenvaihdunnasta sekä ohjaa ruoansulatustoimintoja elimistössä. Koska kehomieliominaisuuteni on jo tuli, niin liian kuuma ilmanala tai ruoka voi saattaa pittan epätasapainoon, toisin sanoen saan liikaa kuumuutta. Lisäksi ikäni puolesta olen pahimmassa pitta-iässä, sillä pitta-elementin vaikutus on voimakkaimmillaan 30-60 vuoden iässä. Vuodet 0-30 ovat kapha-aikaa ja 60 vuodesta eteen päin dominoi puolestaan vata. Ikävintä tässä on se, että pittan ruokavalioon eivät kuuluisi rakastamani sitruunat eivätkä oikein muutakaan happamat maut, joihin olen erityisen mieltynyt. Minun tulisi sen sijaan sisällyttää ruokavaliooni makeaa, josta taas en oikein pidä. Kompromissina yritän lisätä hunajaa happamiin makuihin, silloin kun muistan.. Muutenkin ayurvedan harjoittaminen Suomen olosuhteissa tuntuu välillä varsin haastavalta. Esimerkiksi energisoiva kävely aamuvalossa keskellä talvea on jotenkin hankalaa toteuttaa. Niinpä välillä joutuukin valitsemaan vain itselle mieluiset ohjeet, kuten pittan aikainen nukkumaanmeno, sillä pitta on iltauninen. Yksi lempinimeni onkin ollut Äkkinukahtaja.
Seitsemän Ayurvedan kehotyyppiä ovat:
1. VATA
2. PITTA
3. KAPHA
4. VATA-PITTA
5. PITTA-KAPHA
6. VATA-KAPHA
7. VATA-PITTA-KAPHA
VATA-TYYPIN PERUSPIIRTEET:
- kevyt-, hoikkarakenteinen
- suorittaa toiminnat nopeasti
- taipumusta kuivaan ihoon
- ei pidä kylmästä säästä
- epäsäännöllinen näläntunne ja ruoansulatus
- nopea omaksumaan uutta tietoa, nopea unohtamaan
- taipumista murehtimiseen ja huolehtimiseen
- taipumusta ummetukseen
- taipumusta kevyeen ja keskeytyvään uneen
PITTA-TYYPIN PERUSPIIRTEET:
- normaalirakenteinen
- suorittaa toiminnat normaalilla nopeudella
- vastenmielisyys kuumaa säätä kohtaan
- äkkinäinen ruokahalu ja ruoansulatus
- omaksuu uusia asioita normaalilla nopeudella
- normaalimuistinen
- vaikeuksia jättää ruokailua väliin
- taipumista ärtyneisyyteen ja kiukkuisuuteen
- yritteliäs ja nopea luonteenlaatu
- pitää kylmistä ruoista ja juomista
- taipumusta punakkaan ihonväriin, tukkaan, kesakoihin
- hyvä puhuja, täsmällinen ja selkeä puhetapa
- nuorena runsas tukankasvu, vanhemmiten kalju
KAPHA-TYYPIN PERUSPIIRTEET:
- kiinteä, raskasrakenteinen
- voimakas, kestävä
- hidas, tapoihin kiintynyt
- öljyinen, pehmeä iho
- hidas ruoansulatus, laimea ruokahalu
- rauhallinen, vakaa persoonallisuus
- hidas omaksumaan uutta tietoa, hidas unohtamaan
- hidas kiihtymään tai ärtymään
- nukkuminen on raskasta ja kestää kauan
- tukkaa on runsaasti, taipumusta tummatukkaisuuteen
Lisää ayurvedasta voi lukea esimerkiksi Janesh Vaidyan kirjasta Kehon ja mielen ayurveda.
Kun lensimme Kreetalle ja näin koneen ikkunasta kuivan ja ruskean saaren, minua alkoi hieman ahdistamaan. Onneksi saarella tuuli sen verran, että jaksoin juuri ja juuri maata aurinkotuolissa viikon. Laskeutuessamme takaisin Helsinkiin, olin helpottunut nähdessäni vihreät metsät ja jopa harmaan pilvisen taivaan. Oloni helpottui heti päästyämme ihanaan viileyteen. Jotta kukaan ei ymmärtäisi väärin, haluan korostaa, että lomani oli kerta kaikkiaan ihana ja onnistunut. Kehoni ei vain yksinkertaisesti kestä kuumuutta.
Maa kuivaa kuin beduiinin sandaali...
... johti vilvoittavien vetten äärelle. Falassarnan rannan vesi oli i-h-a-n-a-n kylmää! Vesi oli myös puhdasta ja muutenkin ranta oli itselleni viikon kohokohta. Rannalla puhalsi lempeä, mutta virkistävä tuuli ja tunnelma oli jotenkin seesteinen. Ehkä massat eivät olleet vielä saapuneet ja rauhallisuus johtui siitä, mutta mielestäni itse paikassa oli jotain erityisen hienoa.
Ennen lomalle lähtöä haaveilin syöväni kasviksia ja grillattua kalaa Kreetalla päivittäin, mutta ainoastaan yhtenä päivänä grillatun kalan haaveeni toteutui. Kreetalaisen ruokavalion terveellisyyden huomioonottaen tarjonta oli yllättävän lihapainotteista. Lomailimme Hanian läheisyydessä, joten kenties ruokalistat olivat turistien makuun muokattuja. Ensi kerralla hakeutuisin etelärannikolle hieman rauhallisemmalle alueelle tai joogaretriittiin, joka nytkin oli alkuperäinen suunnitelma, mutta aikataulut eivät sopineet lomaviikon kanssa yhteen.
Hotellistamme suositeltiin paikallista Bicaza -ravintolaa kukkulalla, jonne menimme jopa kahteen otteeseen taksilla. Ensimmäisellä kerralla ravintola oli kiinni. Toisella kerralla pääsimme ravintolaan, mutta pettymys oli jälleen karvas. Listalta ei löytynyt ainoatakaan merenelävää ja ainoa kasvisruoka oli uuniperuna täytettynä perunasalaatilla ja kuorrutettuna majoneesikastikkeella. Ahdoin sisuksiini siis tuon kulinaristisen taidonnäytteen eli perunan perunalla ja hieman tulisella kasvissoosilla (joka oli todella hyvää) ja pakenin hotellille sulattelemaan perunamajoneesimöykkyä.
Maistuis varmaan sullekin! Ulkonäöstä huolimatta maku oli hyvä, tosin hieman raskas ja kyseessä oli vielä alkuruoka.
Tallustelimme Hanian vanhassa kaupungissa ja sattumalta tulimme ravintola Strataan, joka oli arvioitu Hanian ykköseksi Tripadvisorissa. Olin katsonut ravintolan sijainnin kartalta ja ajattelin, että kiva jos tulee vastaan, mutta en jaksa lähteä etsimällä etsimään. Söin tarjoilijan suositteleman kasvisruoan, täytetyn munakoison. Juustolla ja öljyllä höystetty ruoka oli minulle liian raskas, mutta puolet sain syötyä.
Viikon gastronominen pelastus: grillattu kala ja kreikkalainen salaatti!
Jos omat ruokakokemukseni, kreetalaista ja kreikkalaista salaattia lukuunottamatta, olivat hieman pettymyksiä, niin ainakin kodittomilla kissoilla oli fiestaa koko viikon. Iltaisin veimme viereiselle kujalle milloin mitäkin mereneläviä.
Lähikaupan sardiinit maistuivat.
YH-kissaäiti Hanian kujilla.
Viimeisenä päivänä kävimme tekemässä tuliaisostokset hotellia vastapäätä olevassa oliivikaupassa nimeltä Elaia Cretan Products. Kauppa omistajineen oli kerrassaan ihana ja erityisesti skandinaaviseen makuun. Kävimme jo edellisenä päivänä kartoittamassa valikoimaa ja saimme maistella erilaisia oliiveja, oliiviöljyjä ja oliivihilloa. Mukaan lähtikin lopulta vähän enemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Kaupantekijäisiäkin saatiin oikein mukavasti.
Erityismainintana hotellimme Corinna Mare ja isäntä Yannis. Viimeisenä iltana hän järjesti kreikkalaisen illan, jossa tarjolla oli herkullisten salaattien lisäksi lihaa. Kainosti pyysimme, jos minulle löytyisi jostain joku kalapalanen. Lopulta kokki itse toi minulle erikseen paistettuja scampeja, simpukoita ja miekkakalaa. Miekkakala ei enää mahtunut vaan päätyi lopulta kissojen parempiin suihin.
Viimeisen illan iltauinnilla.
Ehkä jatkossa, ainakin 60. vuoteeni asti mikäli luoja suo, lomakohteeni taitavat sijaita pohjoisemmalla pallonpuoliskolla tai vaihtoehtoisesti etelän matkat tehdään talvella. Azorit kiinnostaisi kovasti vehreytensä vuoksi eikä olisi yhtään hassumpaa nähdä vilahduksia delfiineistä.
Nyt kun olen taas kotisohvalla etsimässä inspiraatiota ja ulkona sataa vettä, voin alkaa jälleen haaveilemaan Kreetan kylmästä roseeviinistä, kirkkaasta merestä, pilvettömästä taivaasta ja vilvoittavasta tuulesta. Oi, ollapa taas Kreetalla. Ei kai siellä nyt niin kauhean kuuma ollut..?
Onneksi ensi kesän lomakohde on jo mielessä! Tipi Valley surf & yoga eco camp Portugalissa
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.